Kulttuuritehdas Vernissa
suojeltu tehdasrakennus nuorten kulttuurin talona
2025

Perustiedot
Vuosi
Sijainti
Laajuus
Vernissa 3 005 brm2, Palokalustovarasto 56 brm2
Entinen Vernissatehtaan rakennus on rakennusperintökohde ja suojeltu kaavamerkinnällä sr Palokalustovarasto kaavamerkinnällä sr
Tilaaja
Työryhmä
Minna Lukander, Riitta Tuomisto, Ville Kuhmonen, Minna Vuorenpää, Mirella Abe, Otto Honkamaa, Emilia Nysten
Rakennusten alkuperä: Vernissa 1912–1937, Palokalustovarasto 1930-l
Valokuvaajat
Kalle Kouhia
Kulttuuritehdas Vernissan peruskorjauksessa Tikkurilan teollisuushistorian tärkeä maamerkki säilytettii nuorisokulttuurin käytössä.
Teollisuushistorian kerrostumia
Suojeltuun rakennuskokonaisuuteen uudistettiin toimivat ja turvalliset tilat ja sen yhteyttä Tikkurilan jokirannan puistoon vahvistettiin. Vernissan ja Palokalustovaraston peruskorjaus sai Vantaan kaupungin Kehäkukka-arkkitehtuuripalkinnon kunniamaininnan vuonna 2025.
Vernissan vanhimmat osat liittyvät 1800-luvun myllyrakennuksiin. Nykyinen rakennushahmo muodostui vaiheittain vuosina 1912–1937, ja eri aikakaudet ovat luettavissa rakennuksen rakenteissa ja tiloissa. Tehdasrakennuksen alla kulkee vesikanava, jota pitkin johdettiin vettä teollisuuden käyttöön. Rakennuksessa on säilynyt myös vesivoimaan liittyneitä laitteita sekä vanha vernissankeittosali koneineen.
Tehdastoiminnan päätyttyä 1950-luvulla rakennus siirtyi Vantaan kaupungille. Nuoret valtasivat sen vuonna 1985, minkä jälkeen rakennus kunnostettiin monitoimi- ja nuorisotilaksi. Nykyisessä käytössään Kulttuuritehdas Vernissa on toiminut vuodesta 1990. Myös 1980-luvun muutosvaihe on osa rakennuksen historiaa ja nykyistä arkkitehtuuria.
Suojeltu rakennus aktiivisessa käytössä
Vernissa ja viereinen, 1930-luvulla rakennettu Palokalustovarasto on suojeltu asemakaavassa. Suojelumääräys edellyttää, että korjauksissa säilytetään rakennusten historiallinen arvo ja ominaispiirteet. Vantaan kaupunginmuseo osallistui hankkeen suunnitteluun suojeluviranomaisena.
Vernissan kulttuurihistoriallinen arvo liittyy rakennuksen teolliseen menneisyyteen, säilyneisiin tehdas- ja voimalaitteisiin sekä vuosikymmeniä jatkuneeseen käyttöön nuorten kulttuuripaikkana. Myös rakennuksen sijainti vanhalla myllypaikalla, kosken ja vesiuoman äärellä, sitoo sen Tikkurilan historiaan.
Korjaus säilytti ja toi esiin
Yli 30 vuotta edellisen laajan korjauksen jälkeen tilat olivat tilat ja vuonna 1990 käyttöön otettu talotekniikka tullut elinkaarensa päähän. Hankkeen tavoitteina olivat teknisen parannuksen lisäksi mm. rakennusterveyden ja paloturvallisuuden sekä esteettömyyden parantaminen ja etenkin paremmeat ja paremmin varustellut tilat esityksille, taideharrastuksille ja muulle nuorten toiminnalle. Korjaus ulottui myös rakennuksen maanvastaisiin rakenteisiin ja sen alitse kulkevaan vesikanavaan.
Suunnittelun lähtökohtana oli maltillinen, rakennuksen historiaa säilyttävä peruskorjaus. Rakennustöiden aikana paljastui kuitenkin, että tuotantoprosesseista tiili- ja lattiapintoihin imeytyneitä aineita oli poistettava odotettua laajemmin. Myös 1980-luvun korjauskerroksessa havaittiin palo- ja kantavuuspuutteita. Korjausalueet kasvoivat, ja samalla avautui mahdollisuus tilojen toiminnalliseen uudistamiseen.
Työn lähtökohdaksi muodostui eri aikakausien kerrostumia kokoava kokonaisuus. Alkuperäisiä rakenteita, tehdaslaitteita ja rakennuksen patinaa säilytettiin ja tuotiin esiin. Uudet muuratut ja betoniset pinnat jätettiin näkyviin, samoin talotekniikan asennuksia. Säilynyt tehdassali jätettiin lähes ennalleen 1980-luvun lopun asuunsa. Rakennuksen piipun vino yläosa purettiin ja muurattiin uudelleen säilyneistä ja kierrätetyistä tiilistä.
Pihatila osana jokirannan puistokokonaisuutta
Vernissan ja Palokalustovaraston ulkotilat suunniteltiin osaksi Tikkurilan jokirannan kaupunkipuistoa. Ulkotilojen suunnittelussa huomioitiin sekä jokimaisema että rakennusten toiminta. Vernissan tontti jakautuu korkeuserojen vuoksi katuvarren ylätasoon ja joenrannan alempaan piha-alueeseen. Uudet portaat ja terassoinnit yhdistävät näitä tasoja.
Joen rantaan rakennettiin terassi käytöstä poistetun kalaportaan rakenteiden varaan. Se tarjoaa paikan oleskeluun ja tapahtumille. Jokirannan puiston ja uuden kevyenliikenteensillan myötä Vernissa kytkeytyy aiempaa tiiviimmin joen molemmin puolin rakentuvaan puistokokonaisuuteen.
Kierrätys tukee rakennuksen kerroksellisuutta
Rakennuksen omia kalusteita ja Vantaan virastotaloista yli jääneitä kalusteita hyödynnettiin uudelleen. Irtokalusteista 77 prosenttia oli kierrätettyjä. Myös uusien pintamateriaalien käyttöä ja säilyneiden pintojen peittämistä pyrittiin rajaamaan.
Peruskorjaus uudisti esitystilojen tekniikkaa, paransi poistumisturvallisuutta ja esteettömyyttä sekä mahdollisti toimintojen kehittämisen. Animaatiopajalle rakennettiin sen käyttöä varten suunnitellut tilat, ja kahvilan keittiö uudistettiin. Vernissa jatkaa Vantaan nuorten kulttuuripaikkana ja osana kehittyvää jokirantaa. Sen tulevaisuus perustuu rakennuksen historian säilymiseen ja aktiiviseen käyttöön teatterin, musiikin, kuvataiteen, animaation ja muun nuorten toiminnan tilana.
Kehäkukka-palkinnon tuomariston sanoin:
”Tuomaristo kiitteli sitä, että peruskorjaukset on toteutettu hienovaraisesti, suojeltuja rakennuksia kunnioittaen. Korjaustöissä on jätetty esille rakennuksen historiallisia kerrostumia, ja samalla onnistuttu luomaan harmoninen kokonaisuus, jossa vanha ja uusi täydentävät toisiaan.
Rakentamisessa on käytetty laadukkaita materiaaleja, niin sisällä kuin ulkona. Korjaustöissä on myös tuotu taitavasti esiin rakennuksen alkuperäisiä pintoja ja laitteita. Vernissan ulkoalueet terasseineen liittyvät kauniisti osaksi Tikkurilan jokivarren puistokokonaisuutta.”













