Kansallismuseon peruskorjaus

Suojellun rakennuskokonaisuuden uusi vaihe

2026

Perustiedot

Vuosi

2026

Sijainti

Mannerheimintie 34, Museokatu 1, Helsinki

Laajuus

Päärakennus 12 000 brm2, Vaunuvaja 1 400 brm2

Kansallismuseon rakennukset, pihapuiston alueet ja niitä ympäröivä muuri on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä 18.9.1980, valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (278/1965, 480/1985) nojalla. RKY-kohde ”Etu-Töölön kaupunginosa”. Uusi rakennussuojeluesitys on tekeillä.

Tilaaja

Senaatti-kiinteistöt

Työryhmä

Jyrki Iso-Aho, Minna Lukander, Mari Mannevaara, Jaakko Penttilä, Nina Sevón, Okko Koponen, Kristian Jokinen, Meri-Aurea Pfeifer, Mira Kyllönen, Mirella Abe, Pasi Hämäläinen, Elina Skog

Työyhteenliittymä Ratakatu ja Vilhelm Helander, Juha Leiviskä, arkkitehdit SAFA.

Päärakennus:1905-1910, Herman Gesellius, Armas Lindgren, Eliel Saarinen
Vaunuvaja: 1914-1917, Armas Lindgren

Valokuvaajat

Arno de la Chapelle, Helsingin kaupunginmuseo

Kansallismuseon peruskorjauksen suunnittelussa yhdistyivät ikonisten rakennusten kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen sekä niiden käytön kehittyvien tarpeiden huomioiminen.

Monta vaihetta läpikäynyt suojeltu kokonaisuus

Peruskorjauksessa kunnostettiin rakennusten vesikatot ja julkisivut sekä suunniteltiin Museovirastolle työtiloja. Olennainen osa hanketta oli vanhojen rakennusten yleisötilojen ja toimintojen yhteensovittaminen JKMM Arkkitehtien suunnitteleman Kansallismuseon laajennuksen kanssa.  

Peruskorjaus on päärakennuksen osalta valmistunut syksyllä 2026. Kansallismuseon uudistunut kokonaisuus avautuu yleisölle keväällä 2027.

Kansallismuseon päärakennus valmistui vuosina 1905–1910 Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen suunnitelmien mukaan ja se avautui yleisölle ensimmäisen kerran vuonna 1916. Se on toiminut alkuperäisessä käytössään Suomen Kansallismuseona rakentamisestaan lähtien. Näyttelytilojen ohella päärakennukseen on alusta lähtien sijoittunut myös Kansallismuseon – aikanaan Muinaistieteellisen toimikunnan – hallinnollisia tiloja. Rakennus restauroitiin ja peruskorjattiin edellisen kerran vuosina 1997–2000 Vilhelm Helanderin suunnitelmien mukaan.  

Tontin pohjoislaidalle, Cygnaeuksenkadun varteen sijoittuva Vaunuvaja puolestaan rakennettiin vuosina 1914–1917 Armas Lindgrenin suunnitelmien mukaan alun perin vaunujen, veneiden ja maataloustyökalujen varastoksi sekä niiden esillepanoa palvelevaksi ulkohalliksi. Vuosina 1985–1987 se muutettiin Eero Raatikaisen suunnitelmien mukaan Kansallismuseon konservointilaitokseksi, ja vuonna 2017 kevein toimenpitein toimistotiloiksi.

Nyt valmistunut peruskorjaus kohdistui päärakennukseen, Vaunuvajaan sekä Kansallismuseon tonttia ympäröiviin tuki- ja aitamuureihin. Korjauksen kohteena olivat erityisesti vesikatot ja julkisivut, päärakennuksen toimistotilat ja niiden talotekniikka, sekä tontin aita- ja muurirakenteet. Päärakennuksen sisäpuolella korjausten suunnittelun lähtökohtana olivat Museoviraston toimistilojen käytön muutokset ja lisärakentamisesta aiheutuvat toiminnalliset muutostarpeet Halkopihan itäpuolen yleisötiloissa.

Suojelu suunnittelun lähtökohtana

Molempien rakennusten muutostöiden rakennussuojelullisena lähtökohtana oli niiden alkuperäisen arkkitehtuurin arvojen mutta myös ajallisen kerrostuneisuuden säilyttäminen. Päärakennuksen suunnittelussa seurattiin rakennuksen edellisessä, laajassa peruskorjauksessa (1997–2000, arkkitehdit Vilhelm Helander, Tytti Valto / Vilhelm Helander, arkkitehdit SAFA) muodostettuja restaurointiperiaatteita. Vaunuvajan sisätilojen suunnittelussa vaalittiin ajallista kerroksellisuutta, ja säilytettiin 1980-luvulla konservointilaitosta varten luotu teollinen ilme.

Keskeisenä tavoitteena oli sovittaa tarvittavat muutokset huolella vanhan päärakennuksen kokonaisuuteen. Suojellussa rakennuskokonaisuudessa harkittiin tarkoin muutosten toteutustapaa, vaalittiin ajallista kerrostuneisuutta, käytettiin perinteisiä rakennustapoja ja -materiaaleja, säästettiin vanhaa ja vältettiin ylikorjaamista. Esimerkiksi päärakennuksen katon korjauksessa käytetyt liuskekivet tuotiin samasta kaivoksesta Walesista, josta oli peräisin myös alkuperäinen katemateriaali. Julkisivut saivat uuden kalkkirappauksen, jonka ansioista ne voitiin maalata alkuperäiseen tapaan kalkkimaalilla.  

Peruskorjaus ja laajennus samassa aikataulussa

Keskeinen osa hanketta oli yhteensovitus peruskorjauksen ja JKMM Arkkitehtien suunnitteleman Kansallismuseon laajennushankkeen ja Halkopihan kattamisen välillä. Laajennushankkeen vaikutusalueet päärakennuksessa edellyttivät jatkuvaa yhteensovitusta ja erityisesti hankkeiden välistä rakennussuojelun koordinointia, josta työyhteenliittymämme vastasi. Museoviranomaisten kanssa tehtiin läpi hankkeen tiivistä yhteistyötä.

Historialliset tilat, uudistettu toiminnallisuus

Päärakennuksen yleisötiloihin tehtiin toiminnallisia muutoksia liittyen museon laajennushankkeeseen ja Halkopihan kattamiseen. Halkopihan itäpuolella tilojen käyttötarkoitusta ja kulkuyhteyksiä muutettiin liittymään uuden kokonaisuuden kulkureitteihin. Entisiin näyttelytiloihin sijoittuu nyt museokauppa, yleisöaula ja kokoustila, sekä esteetön yhteys laajennuksen uudelta hissiltä päärakennuksen Freskohalliin. Kansallismuseon toimintaan liittyen yleisötiloihin suunniteltiin käyttäjien tarpeita ja toiveita kuunnellen sisustusta ja kalusteita mm. uuteen museokauppaan, Freskohalliin, uuteen lasten- ja koululaisten tilaan sekä peda-tilaan, kahvilaan, yleisöauloihin ja neuvottelutiloihin.

Päärakennuksessa henkilökunnan työympäristöjä kehitettiin niissä rakennuksen osissa, jotka jo aiemminkin olivat toimineet pääosin työtiloina. Jatkossa toimistotilat palvelevat koko Museoviraston henkilökuntaa. Monitilakonseptin mukaiset ratkaisut ja tarvittava talotekniikka sovitettiin rakennuksen nykyisin tiloihin mahdollisimman maltillisin ja perustelluin muutoksin. Vaunuvajaan tulee sijoittumaan Museoviraston toimistotilojen lisäksi myös Museoviraston kirjasto.

Suunnittelun punaisena lankana oli katsoa tulevaisuuteen, ja mahdollistaa kestävällä tavalla Kansallismuseon rakennuskokonaisuuden kehittäminen ja sen arvojen säilyminen.

‍

‍

Liittyvät palvelut

Samankaltaiset projektit