Finlandia-talo
rakennushistorian tuntemuksesta käyttötarkoituksenmuutoksiin
2003
–
2017

Perustiedot
Vuosi
Sijainti
Laajuus
25 000 brm2 , 22 500 krsm2
Tilaaja
Työryhmä
Rakennushistoriaselvitys, 2005: Minna Lukander, Mari Mannevaara
Täydentävä rakennushistoriaselvitys, muutokset, 2005–2016: Minna Lukander, Mira Kyllönen
Nykytila-analyysi, 2016: Minna Lukander, Mira Kyllönen
Veranda: Jyrki Iso-Aho, Päivi Vaheri
Finlandia-talon korjaustyöt, 1999-2017: Minna Lukander, Mari Mannevaara, Pasi Hämäläinen, Martti Lukander
Alkuperäinen arkkitehti: Alvar Aalto;
Päärakennus 1971, Kongressisiipi 1975
Finlandia-talon kehittämisessä yhdistyivät rakennushistorian perusteellinen selvittäminen, arkkitehtonisten arvojen vaaliminen ja tilojen uudistaminen vastaamaan muuttuneita käyttötarpeita.
Laadimme Alvar Aallon suunnitteleman, suojellun merkkirakennuksen rakennushistoriaselvityksen ja huonekohtaisen inventointitietokannan vuonna 2006 sekä suunnittelimme useimmat Finlandia-talon korjaus- ja muutostöistä vuosien 1999–2017 aikana. Vastasimme muun muassa rakennuksen alkuperäisen sisäänajosyvennyksen muuttamisesta uudeksi näyttely- ja kokoustilaksi, Verandaksi, vuosien 2008–2011 aikana. Tämän jälkeen laadimme laajempaa peruskorjausta valmistelevat dokumentit: Täydentävä rakennushistoriaselvitys: muutokset 2005–2016 ja Nykytila-analyysi 2016.
Suojeltu monumentti muutoksien kohteena
Finlandia-talo on yksi Suomen merkittävimmistä modernin arkkitehtuurin rakennuksista. Alvar Aallon suunnittelema konsertti- ja kongressitalo valmistui kahdessa vaiheessa: päärakennus vuonna 1971 ja kongressisiipi vuonna 1975. Rakennus oli alun perin osa Aallon laajaa Töölönlahden keskustasuunnitelmaa, josta Aalto pääsi lopulta toteuttamaan vain Finlandia-talon.
Finlandia-talo on arkkitehtoninen kokonaistaideteos, jossa Aallon suunnitteluperiaatteet ulottuvat rakennuksen massoittelusta sisätiloihin, materiaaleihin, kalusteisiin ja yksityiskohtiin. Rakennus suojeltiin rakennussuojelulailla vuonna 1993, ja sen kulttuurihistorialliset sekä rakennustaiteelliset arvot asettavat erityisiä vaatimuksia kaikille myöhemmille muutoksille.
Rakennuksen käyttötarpeet ovat muuttuneet vuosien saatossa, mikä on ollut seurausta mm. Radion sinfoniaorkesterin ja Helsingin kaupunginorkesterin poismuutosta. Rakennuksen toiminnan painottuminen kongresseihin ja tapahtumiin on edellyttänyt tilojen monipuolistamista, teknisten järjestelmien uudistamista ja uudenlaisten yleisöpalvelujen kehittämistä. Myös rakennuksen ikääntyminen on tuonut mukanaan korjaustarpeita. Muutoksissa tavoitteena on ollut löytää ratkaisuja, joilla toiminnan kehittäminen on mahdollista vaarantamatta rakennuksen ainutlaatuista arkkitehtonista kokonaisuutta.
Rakennushistorian selvittäminen ja inventointi suunnittelun perustana
Laadimme Finlandia-talon rakennushistoriaselvityksen vuosina 2003–2006. Työn tavoitteena oli muodostaa kattava kokonaiskuva rakennuksen historiasta, alkuperäisistä suunnitteluratkaisuista, myöhemmistä muutoksista ja säilyneistä arkkitehtonisista ominaisuuksista.
Selvitys koostui arkistotutkimukseen perustuvasta rakennushistoriasta sekä laajasta tila- ja rakennusosainventoinnista. Inventoinnin yhteydessä luotiin tietokantapohjainen järjestelmä, johon tallennettiin rakennuksen sisätiloja ja rakennusosia koskevat tiedot huonekohtaisesti. Aineistoon sisällytettiin muun muassa huonekortit ja rakennusosakortit, joiden avulla tietoja voitiin hakea tilojen, rakennusosien ja määrien perusteella.
Inventointi toteutettiin yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön kanssa. Vastasimme rakennuksen tilojen ja rakennusosien inventoinnista, ja Alvar Aalto -säätiön asiantuntijat inventoivat muun muassa valaisimia ja irtokalusteita. Työ sisälsi myös päätilojen valokuvadokumentoinnin ja alkuperäisten valokuvien vertaamisen rakennuksen selvityshetken tilanteeseen.
Rakennushistoriaselvitystä täydennettiin vuonna 2016. Samalla laadittiin Finlandia-talon nykytila-analyysi ja rakennuksen tilaluokitus tulevan peruskorjauksen suunnittelun lähtötiedoksi. Näin rakennuksen historialliset arvot, nykytila ja muutostarpeet saatiin dokumentoitua suunnittelua palvelevaksi kokonaisuudeksi, jonka perusteella voidaan arvioida, missä muutoksia on mahdollista tehdä ja mitkä rakennuksen osat tulee säilyttää mahdollisimman koskemattomina.
Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet
Finlandia-talon kaikkien toteutettujen muutosten suunnittelussa keskeisenä tavoitteena on ollut sovittaa uudet tilojen toimivuutta ja monikäyttöisyyttä parantavat käyttötarpeet rakennuksen alkuperäiseen arkkitehtuuriin.
Suunnittelutyössämme lähtökohtana on ollut, että uudet ratkaisut sulautuvat osaksi alkuperäistä arkkitehtuuria. Samalla alkuperäisiä materiaaleja ja rakennusosia on haluttu säilyttää mahdollisimman paljon ja niiden patinaa arvostaa.
Myös 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Finlandia-talon pohjakerrokseen toteutetun tapahtuma- ja näyttelytila Verandan suunnittelussa otettiin alkuperäisen arkkitehtuurin säilyttäminen huomioon. Silloin on erikseen kirjattu tavoitteeksi ja Museoviraston edellytykseksi, että ulkotilasta sisätilaksi muutettavien tilojen tulee jatkossakin näyttää edelleen ulkotilalta detaljeineen ja pintamateriaaleineen.
Tilojen uudistaminen ja käyttötarkoituksen muutos: Veranda
Yksi Finlandia-talon merkittävimmistä muutoksista on ollut Töölönlahden puoleisen sisäänajosyvennyksen muuttaminen sisätilaksi näyttely- ja kokouskäyttöön. Alun perin tämä alue oli katettua ulkotilaa, joka palveli rakennuksen liikenne- ja sisäänajojärjestelyjä. Ajosyvennys oli suunniteltu liittymään osaksi Aallon Töölönlahti-suunnitelman kansirakenteita.
Käyttäjän toiveena oli uusien palveluiden tarjoaminen ja mahdollistaa entistä monipuolisempi tapahtumien järjestäminen. Uusilla tiloilla vastattiin tähän tarpeeseen.
Laadimme vuosina 2000–2001 luonnokset ja hankesuunnitelman pohjakerroksen ulkotilan muuttamisesta näyttely- ja kokouskäyttöön. Suunnitelmien pohjalta rakennuksen suojelupäätöstä muutettiin, mikä mahdollisti uuden tilan toteuttamisen suojellun rakennuksen yhteyteen.
Vastasimme toteutussuunnittelusta vastasi kilpailutuksen perusteella. Suunnitelmat valmistuivat vuosina 2009–2011, ja uusi laajennus otettiin käyttöön elokuussa 2011. Verandaksi nimetty uusi laajennus käsitti kahvilan, aulatilaa, ”sisäkadun”, sekä neljä yhdistettävää kokoussalia. Lisäksi laajennusta palvelemaan rakennettiin uusi iv-konehuone.
Kaikki uudet rakenteet suunniteltiin siten, että olevan vanhan ulkoseinän sinisine keraamisine sauvoineen pystyi edelleen näkemään ulkotilasta. Uudet tiloja osittain rajaavat seinäkkeet sisältävät iv- ja muuta tekniikkaa. Uudet rakennusosat suunniteltiin erottumaan vanhasta, mutta siihen sointuen.
Muutoksen myötä rakennuksen sisätilat avautuivat aiempaa vahvemmin Töölönlahden puiston suuntaan uuden, lähes sata metriä pitkän, lasijulkisivun läpi. Samalla syntyi uudenlainen yhteys rakennuksen ja ympäröivän kaupunkitilan välille.
Finlandia-talon muut korjaus- ja muutostyöt
Näyttely- ja kokoustila Veranda oli osa laajempaa Finlandia-talon kehittämistä. Suunnittelimme vuosina 1999–2017 lähes kaikki rakennuksen entisöinti-, korjaus- ja muutostyöt.
Laajin yksittäinen restaurointisuunnittelutehtävä oli kongressisiiven peruskorjaus vuonna 2003. Työ käsitti sisätilojen peruskorjauksen lisäksi kongressisalien kaarevien teräslasiseinien uusimisen.
Rakennuksen toimintoja kehitettiin myös muuttamalla olemassa olevia tiloja uusiin käyttötarkoituksiin: entinen orkesterin harjoitussali muutettiin kokouskäyttöön Elissa-saliksi, ravintolan eteis- ja naulakkotilasta tehtiin asiakas-lounge ja entinen talonmiehen asunto muutettiin edustavaksi board room -kokoustilaksi.
Muut muutostyöt olivat mm. pintojen uusimia ja korjaamisia, sekä teknisempiä uudistuksia, kuten sähköperuskorjaus ja valaistuksen kunnostuksia.
Muutostöillä parannettiin rakennuksen teknistä ja tilallista toimivuutta sekä uudistettiin osittain kulunutta ilmettä. Tavoitteena oli kuitenkin säilyttää rakennuksen alkuperäinen luonne ja välttää ratkaisuja, jotka olisivat muuttaneet arkkitehtonista kokonaisuutta.
Kestävä kehitys ja olemassa olevan rakennuskannan vaaliminen
Kaikissa Finlandia-talon hankkeissa keskeinen kestävän kehityksen näkökulma on ollut olemassa olevan rakennuksen säilyttäminen ja korjaaminen sekä samalla käyttömahdollisuuksien laajentaminen.
Suunnittelussa alkuperäisten materiaalien ja rakennusosien säilyttäminen on asetettu tärkeäksi tavoitteeksi. Niiden patinaa on arvostettu, ja uudet ratkaisut on pyritty sovittamaan osaksi rakennuksen alkuperäistä arkkitehtuuria.
Myös rakennushistoriaselvityksen yhteydessä luotu inventointitietokanta tukee kestävää kiinteistönpitoa. Kun rakennuksen materiaalit, rakennusosat ja tilat on dokumentoitu, niitä voidaan ylläpitää ja korjata pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti.
Verandan toteuttaminen osoitti lisäksi, että olemassa olevan rakennuksen käyttöastetta ja toiminnallisuutta voidaan kehittää harkitusti ottamalla aiemmin ulkotilana palvelleita alueita tehokkaampaan käyttöön.
Yhteistyö ja hankkeen osapuolet
Kaikki Finlandia-talon muutokset ovat syntyneet suunnittelijoiden, käyttäjän, rakennuttajan ja suojeluviranomaisen tiiviin yhteistyön tuloksena.
Kokonaisuudessa yhdistyvät rakennushistoriallinen asiantuntemus, restaurointisuunnittelu, uudisrakentamisen ja muutostöiden suunnittelu sekä rakennussuojelun viranomaisyhteistyö tässä tapauksessa niin Alvar Aalto -säätiön kuin Museoviraston kanssa.
Monumentti jatkuvan kehityksen keskellä
Finlandia-talossa jatkuva rakennuksen ylläpito ja kehittäminen eivät keskeydy koskaan. Toteuttamiemme korjaus- ja muutostöiden jälkeen Finlandia-talossa on toteutettu laaja peruskorjaus vuosina 2022–2025. Rakennus jatkaa toimintaansa konsertti-, kongressi-, näyttely- ja tapahtumatalona sekä yleisölle avoimena kulttuurikohteena.
Laatimamme rakennushistoriaselvitykset ja inventointiaineisto ovat osa sitä tietopohjaa, jonka varaan rakennuksen pitkäjänteinen säilyttäminen ja kehittäminen voivat rakentua. Verandan kaltaiset harkitut käyttötarkoituksen muutokset puolestaan osoittavat, että rakennuksen arkkitehtoninen perintö ja uudet käyttötarpeet voivat täydentää toisiaan.
Muutokset kaupunkitilassa jatkuvat rakennuksen ympärillä ja edustalla vuosi vuodelta muokaten rakennuksen ja ympäristön suhdetta. Tulevaisuudessa jää nähtäväksi, millaiseksi Töölönlahden puisto muodostuu Finlandia-talon ja etenkin sen näyttelytilalaajennuksen, Verandan, edustalla.
Kesällä 2026 kolmentoista suomalaisen Aalto-kohteen sarja Aalto works hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon. Finlandia-talo on yksi kolmestatoista maailmanperintökohteesta, mikä lisännee rakennuksesta kiinnostuneiden vierailijoiden määrää.



