Jyväskylän yliopiston päärakennus
Alvar Aallon arkkitehtuurin palauttaminen ja uudistaminen
2013
2017

Perustiedot
Vuosi
Sijainti
Laajuus
9 146 brm2
Tilaaja
Työryhmä
Jyrki Iso-Aho, Päivi Vaheri, Milja Lindberg, Ida Lautanala
Valokuvaajat
Kuvio Oy/ Martin Sommerschield
Jyväskylän yliopiston päärakennuksen peruskorjauksessa palautettiin Alvar Aallon suunnitteleman, vuonna 1956 valmistuneen rakennuksen alkuperäisiä tilallisia ominaisuuksia ja vahvistettiin sen arkkitehtonisia arvoja.
Projektin tausta ja lähtökohdat
Suunnittelussa yhdistettiin rakennussuojelun vaatimukset, tilojen toiminnallinen uudistaminen ja nykyaikainen talotekniikka. Tiivis yhteistyö Alvar Aalto -säätiön ja Museoviraston kanssa sekä kaikilla suunnittelualoilla toteutettu tietomallipohjainen suunnittelu tukivat vaativan korjaushankkeen kokonaisvaltaista toteutusta.
Jyväskylän yliopiston päärakennus valmistui vuonna 1956, ja se kuuluu Alvar Aallon merkittävimpiin punatiilikauden töihin. Rakennus muodostuu kolmesta pääosasta: hallintosiivestä, juhlasaliosasta ja kirjastosta. Näitä yhdistää läpikulkuhalli, joka sitoo rakennuksen eri toiminnot yhtenäiseksi arkkitehtoniseksi kokonaisuudeksi.
Päärakennus on kokonaan lailla suojeltu osana Seminaarinmäen arvokasta kokonaisuutta ja on osa Aalto Works maailmanperintökokoelmaa. Peruskorjauksen lähtökohtana oli säilyttää ja vahvistaa rakennuksen arkkitehtonisia ominaispiirteitä sekä palauttaa sen alkuperäistä tilallista järjestystä. Samalla rakennuksen tilojen tuli vastata yliopiston muuttuneita toiminnallisia tarpeita.
Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet
Suunnittelun keskeisenä tavoitteena oli palauttaa rakennuksen alkuperäisiä arkkitehtonisia ja tilallisia ominaisuuksia sekä mahdollistaa sen aktiivinen käyttö osana yliopiston toimintaa. Korjaustyössä haluttiin säilyttää mahdollisimman paljon alkuperäisiä rakenteita, materiaaleja ja kalusteita. Uusien ratkaisujen tuli kunnioittaa Aallon arkkitehtuuria ja liittyä luontevasti rakennuksen alkuperäiseen ilmeeseen.
Lähtökohtia määrittivät myös rakennuksen suojeluarvot ja korjaustarpeet. Rakennuksessa oli ollut sisäilmaongelmia, joita oli yritetty ratkaista useilla aiemmilla korjauksilla. Tilanne oli johtanut siihen, että rakennuksen käyttö oli vähentynyt ja osa toiminnoista oli siirtynyt muualle. Peruskorjauksella haluttiin palauttaa rakennus jälleen täysipainoisesti yliopiston käyttöön.
Suunnitteluprosessi ja toteutus
Peruskorjauksen suunnittelu käynnistyi vuonna 2012. Korjaus- ja restaurointityöt toteutettiin vuosina 2013–2017. Suunnittelu eteni tiiviissä yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön ja Museoviraston kanssa. Rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot edellyttivät tarkkaa perehtymistä alkuperäiseen arkkitehtuuriin sekä huolellista harkintaa jokaisen muutoksen kohdalla.
Koko suunnitteluprosessi toteutettiin tietomalliin perustuvana kaikilla suunnittelualoilla. Yhdistettyjä tietomalleja hyödynnettiin erityisesti eri talotekniikkajärjestelmien yhteensovittamisessa ja energiasimuloinneissa. Näin eri suunnittelualojen ratkaisuja pystyttiin tarkastelemaan kokonaisuutena ja sovittamaan yhteen rakennuksen vaativien suojelutavoitteiden kanssa.
Kokonaan suojellun rakennuksen korjaaminen edellytti joustavuutta ja kykyä ratkaista ennakoimattomia tilanteita rakennustöiden edetessä.
Uudistettu päärakennus
Peruskorjauksen jälkeen rakennus palautui jälleen aktiiviseen yliopistokäyttöön. Rehtoraatin siirtyminen takaisin hallintosiiven tiloihin mahdollisti hallintosiiven alkuperäisen tilarakenteen palauttamisen
Kirjaston aulan ja kirjastosalin arkkitehtonista asemaa vahvistettiin palauttamalla vanhoja yhteyksiä ja avaamalla uusia kulkuyhteyksiä viereisiin tiloihin. Juhlasalin ilmanvaihtoa ja muuta talotekniikkaa uudistettiin, vesikattoa uusittiin osittain ja ikkunoita kunnostettiin.
Lopputuloksena syntyi perusteellisesti korjattu rakennus, jonka alkuperäinen arkkitehtoninen luonne säilyi vahvana. Vaikka korjaustyöt olivat mittavia, rakennus pystyttiin säilyttämään lähes alkuperäisessä asussaan.

Tilojen ja alkuperäisten yksityiskohtien palauttaminen
Restauroinnissa kiinnitettiin erityistä huomiota alkuperäisten materiaalien, pintojen ja kalusteiden säilyttämiseen. Esimerkiksi kirjastoon johtavan käytävän tiililattia alusrakenteineen purettiin osiin. Osat numeroitiin, puhdistettiin kuumentamalla ja asennettiin takaisin alkuperäiselle paikalleen korjatun alapohjarakenteen päälle.
Ilmanvaihtotöiden vuoksi alkuperäisiä puisia sisäkattoja jouduttiin irrottamaan, mutta ne talteenotettiin, kunnostettiin ja palautettiin alkuperäisille paikoilleen. Alvar ja Aino Aallon, Maija Heikinheimon sekä Ilmari Tapiovaaran suunnittelemat kohteeseen alun perin suunnitellut kalusteet restauroitiin.
Juhlasalin ja muiden tilojen teknisiä ominaisuuksia parannettiin samalla, kun niiden alkuperäistä ilmettä vaalittiin. Juhlasalin ilmanvaihdon uudistaminen oli tärkeä osa rakennuksen käytettävyyden palauttamista.





