Seinäjoen virastotalo
Virastotalon peruskorjaus Seinäjoen Aalto-keskuksessa
2017
2021

Perustiedot
Vuosi
Sijainti
Laajuus
7 045 brm², 4 927 krsm²
Suojelustatus: Rakennussuojelulain nojalla annettu suojelupäätös (v. 2005) ja kaavamerkintä srs-1
Tilaaja
Työryhmä
Minna Lukander, Jukka Sulonen, Mira Kyllönen, Lassi Heikkinen
Alkuperäinen arkkitehti: Alvar Aalto, 1968
Valokuvaajat
Anders Portman, Kuvatoimisto Kuvio Oy; Kalle Kouhia
Alvar Aallon suunnittelema, vuonna 1968 valmistunut Virastotalo on osa Seinäjoen kulttuuri- ja hallintokeskusta, eli Aalto-keskusta. Peruskorjauksessa arvokasta rakennusta kunnioitettiin ja säilytettiin: aulojen valoisuus palautettiin, pintamateriaaleja ja valaisimia säilytettiin mahdollisimman paljon ja talotekniikka uusittiin niin, ettei uusia asennuksia jäänyt merkittävästi näkyviin.
Aallon virastotalo osana valtakunnallisesti merkittävää keskusta
Virastotalo kuuluu Seinäjoen kulttuuri- ja hallintokeskukseen, joka on valtakunnallisesti, rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kokonaisuus. Vuonna 1968 valmistunut rakennus on suunniteltu Alvar Aallon toimistossa, ja se on alun perin toiminut valtion virastona, kunnes vuonna 2003 rakennus siirtyi Seinäjoen kaupungin omistukseen. Rakennukselle on annettu rakennussuojelulain nojalla suojelupäätös vuonna 2005, ja kaavassa sillä on merkintä srs-1.
Virastotalo suunniteltiin alun perin valtion ohjauksen alla tiukoissa kustannuspaineissa. Kuitenkin rakennuksessa on Aallon arkkitehtuurille tunnusomaisia materiaaleja, detaljeja ja rakennusosia, jotka luovat tunnelmaa ja arvoa.
Seinäjoen kaupunki oli 2010-luvulla käynnistänyt koko Aalto-keskusta koskevan korjaushankkeen, jonka osana myös virastotalo peruskorjattiin toimistokäyttöön.
Arvokkaan kohteen kunnioittaminen ja säilyttäminen
Virastotalon ulkoasussa muuhun keskukseen avautuva polveileva itäjulkisivu sisäänkäynteineen eroaa suorasta länsijulkisivusta ja se onkin rakennuksen luonteikkain osa muodostaen samalla ikään kuin taustan koko hallinto- ja kulttuurikeskukselle. Rakennuksen julkisivukorjaus toteutettiin vasta varsinaisen peruskorjauksen jälkeen vuonna 2021.
Rakennuksen sisätilat on sommiteltu – modernistisen yleispätevästi – keski- ja kaksoiskäytäväjärjestelmään, jossa työhuoneet reunustavat lähes sata metriä pitkän rakennuksen käytäviä. Rungon keskelle sijoittuvat portaikot sekä apu- ja tukitilat, kuten wc:t ja naulakot. Tilallisia poikkeuksia on vain vähän, mutta päätila, käräjäsali, erottuu tyylillisesti muusta rakennuksesta ja sitä on korostettu myös julkisivussa keraamisin sauvoin.
Virastotalo on erittäin hyvin säilynyt alkuperäisessä asussaan, ja arkkitehtonisesti peruskorjauksen lähtökohtana oli arvokkaan kohteen kunnioittaminen ja säilyttäminen. Rakennuksessa ei oltu aiemmin tehty peruskorjausta, mutta sinne oli toteutettu lukuisia tilamuutoksia.
Lähtötiedot suunnittelun taustalla
Suojelupäätöksessä (2005) Virastotalon sisätiloista on erikseen mainittu käräjäsali, odotustila, virasto-osan sisääntuloaulat ulko-ovineen ja käytävätilat, joiden arkkitehtoninen luonne tulee säilyttää ja näissä merkittävimmissä sisätiloissa voidaan tehdä vain ennallistavia muutoksia.
Suunnittelun ja toteutuksen tueksi laadittiin rakennuksen tilaryhmien kunnostusperiaatteet -kaavio, jossa luokat 1-4 määrittivät tilojen toimenpiteitä sen mukaan, että yllä listatut suojelupäätöksessä mainitut tilat oli restauroitava äärimmäistä tarkkuutta noudattaen ja muutoksien tuli olla pääosin palauttavia. Luokka neljä käsitti kellarin, jonne määritettiin normaali perustaso vanhaa säilyttäen tekniikan ja toiminnan ehdoilla. Muut tilat jaettiin näiden välille luokkiin 2 ja 3. Kaaviot hyväksytettiin suojeluviranomaisilla.
Hankkeen lähtötietona käytettiin Seinäjoen kaupungin laatimia tilakohtaisia inventointikortteja, sekä käsin tehtyjä tarkemittauksia. Suunnittelu toteutettiin mallintamalla. Hankkeen edetessä myös käyttäjät osallistuivat omien tilojensa suunnitteluun ja antoivat omat lähtötietonsa tarpeistaan.
Lisäksi lähtötietona oli erilaisia kuntotutkimuksia, kuten kosteuskartoitus, haitta-ainetutkimus ja lämpökuvaus.
Talotekniikan uusiminen huomaamattomasti
Säilyttävä kunnostaminen toteutettiin toiminnan ehdoilla: rakennus korjattiin teknisesti ja toiminnallisesti yleispäteväksi toimistorakennukseksi nykyaikaisine kokous-, tauko- ja aputiloineen. Lisäksi tilamuutoksia toteutettiin rakennuksen kellariin, minne rakennettiin uusia teknisiä tiloja sekä siivouskeskus ja uusittiin henkilökunnan sosiaalitilat.
Korjaussuunnittelussa isona teemana oli talotekniikan uusiminen: katolle ja kellariin rakennettiin uusia ilmanvaihtokonehuoneita ja ennen painovoimaisena toiminut tuloilma muutettiin poistoilman tavoin koneelliseksi. Vesi- ja viemärijärjestelmät uusittiin. Sähköjärjestelmät uusittiin kokonaan ja taloon lisättiin paloilmaisin. Alkuperäiset, osittain varta vasten virastotaloon suunnitellut valaisimet säilytettiin, mutta niiden valonlähteet modernisoitiin ja valaisimia kunnostettiin. Rakenteita tiivistettiin. Talotekniikan uusiminen toteutettiin huomaamattomasti niin, ettei uusia asennuksia jäänyt merkittävästi näkyviin, etenkään päätiloissa tai ulkona. Vesikattolinjan yläpuolelle nousevista ilmanvaihtokonehuoneista saatiin mahdollisimman huomaamattomat ja matalat, ja niiden sijoittelussa pystyttiin huomioimaan rakennuksen asema Aalto-keskuksen päätteenä.
Palauttavat tilamuutokset: valo takaisin auloihin
Aulojen valoisuus ja valon virtaaminen rakennuksessa palautettiin purkamalla myöhemmin lisättyjä väliseiniä. Tilamuutokset olivat pääosin palauttavia, eikä esimerkiksi työhuoneiden jakoon ja kokoon puututtu. Hankkeessa huolehdittiin riittävästä tauko-, kokous- ja kopiotilojen määrästä nykyaikaisella mitoituksella ja näitä tiloja sijoitettiin pääosin kaksoiskäytävien väliselle alueelle, mutta myös toimistohuoneriveihin.
Käytävät maalauskunnostettiin ja niiden valonlähteet uusittiin, vaikka valaisimet säilytettiin. Lopputuloksessa käytävien ja aulojen ilme valaistui ja kirkastui. Joissakin kohdin onnistuttiin myös avartamaan käytävämaailmaa lisäämällä avointa tilaa kaksoiskäytävien väliin.
Käräjäsalin lämpimät puupinnat niin seinillä, lattiassa kuin kalusteissakin kunnostettiin huolella. Käräjäsalia käytetään jatkossa kokoustilana ja se varustettiin av-tekniikalla.
Julkisivut alkuperäisessä asussa
Julkisivujen rappaukset uusittiin varsinaisen peruskorjauksen jälkeen vuonna 2021. Julkisivujen korjauksissa noudatettiin alkuperäistä toteutettua vaaleaa väritystä ja materiaaleja: rappausta, puuta ja keramiikkaa. Osana peruskorjausta myös rakennuksen vesikatto uusittiin. Ulko-ovet ja puuikkunat kunnostettiin ja ikkunoiden sisäpuitteeseen lisättiin eristyslasi energiaterhokkuuden parantamiseksi. Pihan kunnostussuunnitelma laadittiin alkuperäistä piha- ja istutussuunnitelmaa kunnioittaen yhteistyössä kaupunginpuutarhurin kanssa.
Säilyttävä kunnostus kestävänä valintana
Virastotalon korjauksella oli kestävä lähtökohta: toimivaa ei lähdetä korjaamaan tai uusimaan. Pintamateriaaleja – kuten puurima-alakattoja ja -seinäpaneeleja – ja kalusteita säilytettiin mahdollisimman paljon. Kunnostuksissa iän ja patinan annettiin näkyä. Tarpeelliset materiaalien uusimiset toteutettiin vanhan mallin mukaisesti.
Yhteistyö suojellun rakennuksen korjauksessa
Tilaajan myötävaikutus oli hankkeen onnistumisen kannalta merkittävä. Seinäjoen kaupunki oli jo aiemmin sitoutunut säilyttävään korjausotteeseen ja saikin omasta suojeluun myönteisesti suhtautuvasta työstään tunnustuksen vuonna 2021, kun sille myönnettiin Safa-palkinto.
Valvojien, konservaattorin ja tilaajan valitsemien erikoissuunnittelijoiden aiempi kokemus ja sen myötä muodostunut toimintatapa Aalto-keskuksen korjauksista tukivat suunnittelua. Sen sijaan toteuttajilla ei ollut aiempaa kokemusta Aalto-keskuksen rakennuksista, joten säilyttävän korjaamisen tavoitteita ja yksityiskohtien laatutasoa ohjatiin työmaalla mallien, katselmusten ja korjausten avulla.
Unescon maailmanperintökohde - Aallon virastotalo - jatkaa toimistokäytössä
Tavoitteena oli yleispätevän toimistotilan suunnittelu, jotta tiloihin voisi sijoittua mikä tahansa kaupungin toimija. Hankkeen valmistuttua rakennuksen käyttäjiä olivat Seinäjoen kaupungin tietohallinto sekä sosiaalitoimi.
Kesällä 2026 kolmentoista Aalto-kohteen sarja Aalto works hyväksyttiin Unescon maailmanperintölistalle. Seinäjoen Aalto-keskus ja virastotalo sen osana on yksi sarjan kohteista.









